Suuri osa kaikista adoptioista koskee täysi-ikäisiä. Tieto saattaa yllättää, sillä aikuisten adoptiosta ei juuri keskustella ja niistä on vain vähän tietoa tarjolla. Koska aikuisadoption oikeusvaikutukset ovat merkittäviä, aiheeseen on syytä perehtyä tarkemmin. Kokosimme blogiin keskeisimmät asiat aikuisadoptiosta ja prosesseista sen vahvistamiseksi.
Adoptiosta keskusteltaessa keskitytään usein vain alaikäisen lapsen lapseksi ottamiseen, ja niin sanotut aikuisadoptiot jäävät selkeästi vähemmälle huomiolle. Aikuisadoptioiden määrä suhteessa alaikäisten lasten adoptioihin on kuitenkin kasvanut 2010-luvulta alkaen ja vuonna 2023 jopa 45 prosenttia kaikista adoptioista kohdistui täysi-ikäisiin1. Kasvatuksen tai huoltajuuden sijaan aikuisadoption tarpeet liittyvät oikeudellisten suhteiden järjestämiseen.
Kuusi tärkeintä kysymystä aikuisadoptiosta, sen edellytyksistä ja hakuprosessista
1. Mikä on adoption tarkoitus?
Lain mukaan adoption tarkoituksena on edistää lapsen parasta vahvistamalla lapsen ja vanhemman suhde adoptoitavan ja adoptionhakijan välille. Adoption taustalla tulee olla hyväksyttävä tarkoitus, eivätkä siten esimerkiksi verotukselliset syyt ole itsessään riittäviä perusteita adoption vahvistamiseksi.
2. Mitä aikuisadoptio edellyttää?
Aikuisadoption edellytykset ovat tiukat, ja niiden tarkoituksena on varmistaa, ettei kuka tahansa voi adoptoida ketä tahansa. Laissa asetetut edellytykset ovat olemassa väärinkäytösten estämiseksi. Täysi-ikäisen henkilön adoptio voidaan vahvistaa, jos on selvitetty, että:
- adoptoitava on alaikäisenä ollut adoptionhakijan hoidettavana ja kasvatettavana, tai että
- hänen ja hakijan välille on hänen ollessaan alaikäinen muutoin muodostunut vakiintunut lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava suhde.
Molemmissa tilanteissa ratkaisevaa on, että adoptoitavan ja hakijan välille on muodostunut läheinen suhde jo adoptoitavan alaikäisyyden aikana. Tällaisen suhteen muodostuminen adoptoitavan ollessa jo täysi-ikäinen ei siten täytä adoption edellytyksiä. Adoptionhakijan ja adoptoitavan välistä suhdetta arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Olennaista on kuitenkin se, että heidän välillään on vallinnut läheinen ja jatkuva ihmissuhde, johon on merkittävässä määrin kuulunut sen kaltaista välittämistä ja huolenpitoa, joka tyypillisesti liittyy lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen.
3. Minkä ikäinen adoptionhakija saa olla?
Toisin kuin alaikäisen adoptiossa, aikuisadoptiossa ei ole muita ikärajoja kuin adoptionhakijan alaikäraja. Adoptionhakijan tulee olla 25-vuotias, mutta laissa ei ole erikseen säädetty yläikärajasta tai vähimmäis- ja enimmäisikäerosta adoptoitavan ja adoptionhakijan välillä.
4. Tarvitaanko adoptoitavan vanhempien suostumus?
Adoption vahvistamiseen tarvitaan adoptoitavan täysi-ikäisen suostumus. Ketään ei siten voi adoptoida vasten tämän tahtoa. Koska kyse on täysi-ikäisestä henkilöstä, katsotaan, että hän pystyy adoptiota koskevassa asiassa edustamaan itseään ja valvomaan oman etunsa toteutumista. Tämän vuoksi aikuisadoption vahvistamiseen ei tarvita adoptoitavan vanhempien suostumusta.
5. Miten aikuisadoptioprosessi etenee käräjäoikeudessa?
Adoption vahvistaminen on hakemusasia, joka tulee vireille adoptionhakijan kirjallisella hakemuksella käräjäoikeuteen. Hakemuksessa adoptionhakijan tulee esittää tarpeellinen selvitys siitä, että adoption vahvistamiseen on olemassa lain mukaiset edellytykset. Tuomioistuin voi määrätä, että asiassa tarvitaan lisäselvitystä sen ratkaisemiseksi.
Vaikka täysi-ikäisen adoptio ei edellytä adoptoitavan vanhemman suostumusta, tuomioistuimen tulee kuitenkin antaa vanhemmalle tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Biologisen vanhemman vastustukselle ei ole kuitenkaan oikeuskäytännössä annettu merkitystä, jos adoption edellytykset muuten täyttyvät. Adoptoitavan vanhempi ei myöskään ole asiassa asianosaisena, eikä hän voi hakea tuomioistuimen ratkaisuun muutosta.
Jos kukaan ei vastusta adoptiota, eikä sen ratkaisemiseksi tarvitse kuulla henkilötodistajia, asia ratkaistaan lähtökohtaisesti kirjallisesti tuomioistuimen kansliassa. Jos asia riitautuu, se voidaan tarvittaessa ratkaista myös istunnossa. Adoptio vahvistetaan lopulta tuomioistuimen päätöksellä. Jos asiaan osallinen ei ole tyytyväinen päätökseen, hän voi hakea siihen muutosta hovioikeudesta.
6. Millaisia oikeusvaikutuksia aikuisadoptiolla on?
Adoption vahvistamisen jälkeen adoptoitu katsotaan laillisesti adoptoijan lapseksi. Adoptio on pysyvä, eikä sitä ole mahdollista katkaista edes molempien osapuolten niin halutessa. Adoptio on siten – niin kuin lapsen saaminen muutenkin – oikeusvaikutuksiltaan merkittävä asia. Tämän vuoksi adoptionhakijan ja adoptoitavan tulisi keskustella prosessista yhdessä ja pohtia sen merkitystä niin itselle kuin perheelle.
Usein aikuisadoption tarkoituksena on vahvistaa myös juridisesti se tilanne, joka on vallinnut käytännössä jo pitkään. Adoptoitava on saattanut olla koko elämänsä tosiasiallisesti adoptionhakijan kasvatettavana ja huollettavana, ja saattanut kutsua adoptionhakijaa vanhemmakseen koko elämänsä ajan, mutta viralliseen adoptioprosessiin ei ole kuitenkaan syystä tai toisesta lähdetty. Näistä olosuhteista tai syistä, miksi adoptiota ei ole vahvistettu lapsen alaikäisyyden aikana ei kuitenkaan tarvitse enää nykyään osoittaa selvitystä, ellei tuomioistuin sitä erikseen pyydä.
Asiantuntija avuksi prosessiin
Asiantuntijan avulla adoptiohakuprosessi sujuu adoptiolain edellyttämällä tavalla. Me Kurki-Suoniolla autamme hakemusten ja tarvittavien selvitysten laatimisessa, liitteiden kokoamisessa sekä mahdollisten lisäselvitysten antamisessa. Juristimme voi tarvittaessa edustaa asiakastamme myös käräjäoikeusprosessissa. Yhteistyö kanssamme käynnistyy aina jokaisen perheen yksilöllisen tilanteen kartoittamisella. Ole rohkeasti yhteydessä!
1 Tilastokeskus, artikkeli Adoptiot vähenivät jälleen edellisvuodesta vuonna 2023.
