Lahjat ja ennakkoperinnöt ovat molemmat työkaluja sekä perintösuunnitteluun että perintöverosuunnitteluun. Näiden työkalujen käyttämisen tulisi kuitenkin olla johdonmukaista ja hyvin suunniteltua, jotta ne johtaisivat haluttuun lopputulokseen.
Lahja
Lahjalla tarkoitetaan vastikkeetonta varallisuuden siirtymistä henkilöltä toiselle. Tällä hetkellä lahjaveroa tulee maksettavaksi sellaisesta lahjasta, jonka arvo ylittää 5 000 euroa. Lahjaveron määrä määräytyy erillisen lahjaverotaulukon mukaisesti, ja lähimmille sukulaiselle annettua lahjaa verotetaan hieman kevyemmin, kuin muille lahjansaajille.
Lahjaverovelvollisuus ei kuitenkaan ulotu kaikkiin lahjoihin. Merkittävimpiä poikkeuksia lahjaverovelvollisuudesta ovat esimerkiksi:
- lapsen tai puolison elatusta varten annetut lahjat
- kasvatusta tai koulutusta varten annetut lahjat
- alle 4 000 euron suuruiset koti-irtaimistolahjat
Lahjaverovelvollisuus syntyykin näissä tilanteissa usein vain sellaisista toimista, joiden tarkoituksena on kerryttää lapselle omaisuutta. Suoritukset on kuitenkin tehtävä suoraan siten, että lahjansaajalla ei ole mahdollisuutta käyttää varoja muuhun tarkoitukseen.
Ennakkoperintö
Ennakkoperintö on myös luonteeltaan lahja, josta saajan tulee maksaa lahjaveroa. Ennakkoperintö otetaan lisäksi huomioon perintöverotuksessa, ja siitä tulee maksaa perintöveroa. Ennakkoperinnöstä jo maksettu lahjavero otetaan huomioon perintöveron määrässä.
Ennakkoperintö lasketaan aina osaksi saajansa perintöosuutta, joten sen avulla on helppoa varmistaa rintaperillisten tasapuolinen kohtelu. Silloin, kun vanhemmat antavat kaikille rintaperillisilleen samanarvoisen lahjan, ei ole kannattavaa määrätä lahjan olevan saajansa ennakkoperintöä – se johtaa usein vain kaksinkertaiseen verotukseen ilman muita hyötyjä.
Yhteenveto
Lahja ja ennakkoperintö ovat molemmat lahjoja, mutta niiden verokohtelu on erilaista. Jos lahjanantajalla ei ole tarvetta varmistaa perillistensä tasapuolista kohtelua, on usein verotuksellisesti edullisempaa määrätä, ettei lahjaa katsota saajansa ennakkoperinnöksi. Tällöin lahjaa ei lasketa osaksi hänen perintöosuuttaan eikä sitä oteta lähtökohtaisesti lainkaan huomioon perintöverotuksessa.
Toisin kuin usein ajatellaan, ennakkoperinnön antaminen ei siten ole kaikille perheille paras vaihtoehto varallisuuden siirtämiseen seuraavalle sukupolvelle, vaan saattaa johtaa tuntuvaan kaksinkertaiseen verotukseen.
Vinkit varallisuuden siirtämiseksi tehokkaasti
- Verovapaiden lahjojen hyödyntäminen. Kolmen vuoden välein tehty 4 999 euron suuruinen lahjoitus mahdollistaa n. 25 000 euron suuruisen summan siirtämisen verovapaasti reilun 12 vuoden aikana. Hallitus käsittelee parhaillaan lakimuutosta, jolla verotettavan lahjan alaraja nousisi 5 000 eurosta 7 500 euroon.
- Elatus-, koulutus- ja kasvatuskulujen maksaminen. Opintolainan lyhentämisen, vuokran, hoitovastikkeiden ja lämmityskustannusten maksaminen toisen puolesta voi johtaa vuosien saatossa tuhansien eurojen verohyötyyn tavallisen lahjan antamiseen verrattuna.
- Käyttöoikeuden pidättäminen lahjaan tai ennakkoperintöön. Lahjoittajan on mahdollista pidättää lahjan kohteeseen käyttöoikeus, joka alentaa lahjan arvoa tietyn ikäkertoimen mukaisesti. Tämä on erityisen suotava vaihtoehto silloin, kun lahjanantaja haluaa siirtää omistusoikeuden esimerkiksi omistamaansa kesämökkikiinteistöön jo elinaikanaan omille lapsilleen, mutta haluaa kuitenkin itse jatkaa kiinteistön käyttämistä.
Verosuunnittelussa on aina kyse kokonaisuuksista ja niiden hallitsemisesta. Suunnittelussa onkin aina hyvä ottaa huomioon pidemmän aikavälin tavoitteet varallisuuden siirtämisen suhteen sekä mahdollisuudet erilaisten lahjojen antamiseen. Ennakkoperinnön antaminen ei siten suinkaan ole ainoa – eikä välttämättä myöskään paras – väline, johon lahjoittajan on mahdollista turvautua varallisuutensa jakamista pohtiessaan.
