Perheriitojen kärjistyessä vanhemmat saattavat uhata jättävänsä lapsensa perinnöttä. Kokonaan perinnöttä jääminen on kuitenkin käytännössä erittäin harvinaista, sillä rintaperillisellä on lähtökohtaisesti aina oikeus saada lakiosansa vanhempansa jälkeen. Lakiosasuojan piiriin kuuluvat biologiset lapset, adoptiolapset sekä heidän sijaansa tulleet perilliset. Tällaisia perillisiä kutsutaan rintaperillisiksi.
Mikä on lakiosa?
Lakiosaksi kutsutaan sitä osuutta perittävän jäämistöstä, joka rintaperillisellä on oikeus saada siitäkin huolimatta, että hänet olisi sivuutettu testamentilla. Lakiosan määrä on puolet perittävän omaisuuden säästöstä. Omaisuuden säästö saadaan laskemalla yhteen vainajan varat ja velat, jonka säästöstä voidaan laskennallisesti erottaa lakiosaosuus ja vapaaosaosuus.
Vanhempi saa nimensä mukaisesti määrätä testamentilla jäämistönsä vapaaosasta haluamallaan tavalla – täysin vapaasti. Kunkin lapsen lakiosaosuuden suuruus määräytyy perittävän lakiosaperillisten lukumäärän mukaisesti. Jos perittävällä oli vain yksi lapsi, tämän lapsen lakiosan määrä on puolet kuolinpesän omaisuuden säästöstä. Jos lapsia on neljä, heidän jokaisen osuus on edellä kuvatulla tavalla 1/4 lakiosapuolikkaasta, eli 1/8 kuolinpesän koko omaisuuden säästöstä.
Lakiosan vaatiminen
Jos vanhempi on tekemällään testamentilla loukannut lapsensa oikeutta lakiosaan, tulee lapsen vaatia lakiosaansa saadakseen sen. Lakiosavaatimus tehdään ilmoittamalla vaatimuksesta todisteellisesti kaikille testamentinsaajille kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista. Lakiosavaatimuksen esittämisessä tulee olla huolellinen ja varmistaa, että vaatimus esitetään laissa määrätyllä tavalla.
Vaikka rintaperillisellä onkin oikeus saada lakiosansa, hänen ei ole kuitenkaan pakko vaatia sitä tai ottaa lakiosaansa vastaan. Näin toimitaan usein esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa perittävä on testamentannut kaiken omaisuutensa lakiosaperillisen omille lapsille tai kun puolisot ovat tehneet keskinäisen testamentin toistensa hyväksi, ja testamentin toissijaisena saajana ovat heidän yhteiset rintaperillisensä.
Lakiosan maksaminen
Perittävä on voinut testamentissaan määrätä kaiken omaisuutensa menevän aviopuolisolleen ja toivovansa, etteivät hänen rintaperillisensä vaatisi lakiosiaan toisen puolison vielä eläessä. Lakiosaan oikeutetulla on kuitenkin tällaisesta toivomuksesta huolimatta oikeus vaatia lakiosaansa ja saada se maksetuksi.
Milloin rintaperillisellä ei ole oikeutta lakiosaan?
Rintaperillisellä ei ole oikeutta lakiosaan esimerkiksi silloin, kun hän on tahallisella rikoksella syvästi loukannut vanhempaansa, tämän perimispolvessa olevaa sukulaista, ottolasta tai tällaisen henkilön jälkeläistä. Oikeutta lakiosaan ei myöskään ole silloin, jos perillinen viettää jatkuvasti kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Näistä perusteista on mainittava testamentissa. Jos asia riitaantuu, testamenttiin vetoavan on näytettävä perinnöttömäksi tekemiseen perustuvat asiat toteen, jos rintaperillisen lakiosaoikeus halutaan sivuuttaa.
Mikäli pohdit rintaperillisesi perinnöttömäksi tekemistä tai vanhempasi on testamentilla sivuuttanut sinun oikeutesi perintöön, kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen. Tällä tavoin pystyt parhaalla mahdollisella tavalla varmistamaan sen, että perinnöttömäksi tekemisen perusteet ovat riittävät kuten myös sen että lakiosavaatimus esitetään oikea-aikaisesti oikealle henkilöpiirille.
