Urheilijan urheilu-ura kestää lähtökohtaisesti huomattavasti vähemmän aikaa kuin tavanomaisemmat työurat. Urheilijan tulot kertyvät lyhyen urheilu-uran aikana epätasaisesti painottuen monesti muutamaan huippuvuoteen. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa yksittäisenä huippuvuotena verotus muodostuu suhteettoman korkeaksi. Tämän vuoksi ammattiurheilijoilla on mahdollisuus jaksottaa urheilusta saamansa tulot rahastojen avulla.
Urheilutulo
Urheilutuloina pidetään ensinnäkin urheilukilpailusta saatuja rahapalkintoja ja muita kilpailemisesta tai pelaamisesta saatuja ja niihin rinnastettavia tuloja. Urheilutuloksi katsotaan myös urheilemiseen liittyvistä mainossopimuksista tai muista yhteistyösopimuksista saatuja tuloja silloin, kun sopijapuolina ovat urheilija, lajiliitto ja yhteistyötaho yhdessä.
Urheilutuloa ei ole valmennus- ja harjoitteluapuaraha eikä lajiliitolta tai olympiakomitealta saatu tai näihin rinnastettava valmennustuki. Edelleen, jotta tulo voi olla urheilutuloa, maksajan on maksettava tulo suoraan valmennus- tai urheilijarahastoon.
Valmennusrahasto
Valmennusrahaston avulla yksilöurheilija voi varautua etukäteen valmentautumisesta aiheutuviin kuluihin. Valmennusrahastoon voidaan maksaa muita urheilutuloja kuin palkkaa, ja varoja voidaan käyttää verovuoden aikana syntyvien, tositteisiin perustuvien kulujen kattamiseen. Olennaista on, että kulujen tulee liittyä urheilemisesta ja valmentautumisesta aiheutuvien menojen kattamiseen.
Urheilijarahasto
Toisin kuin valmennusrahastoa, urheilijarahastoa voivat käyttää sekä yksilö- että joukkueurheilijat. Lisäksi urheilijarahastoon voi siirtää osan urheilijan palkasta. Urheilijarahaston tarkoituksena on turvata urheilijan toimeentulo urheilu-uran päättymisen jälkeen. Siksi rahastoituja varoja ei voi nostaa urheilu-uran aikana.
Urheilija voi siirtää urheilutulostaan verovapaasti urheilijarahastoon enintään 50 prosenttia verovuoden urheilutulon bruttomäärästä, kuitenkin enintään 200 000 euroa vuodessa, edellyttäen että vuotuiset urheilutulot ovat vähintään 9 600 euroa. Urheilija voi verovuoden päättyessä siirtää näiden rajojen sisällä varoja valmennusrahastosta urheilijarahastoon.
Urheilija voi tulouttaa eli nostaa urheilijarahastoon siirretyt varansa urheilu-uran päättymistä seuraavien vähintään kahden ja enintään viidentoista vuoden aikana tasasuurissa erissä. Urheilija saa näissä rajoissa päättää erien lukumäärän.
Missä vaiheessa rahastoihin siirrettyjä tuloja verotetaan?
Urheilutulojen verotus ei kohdistu aina siihen hetkeen, jolloin tulo ansaitaan. Valmennusrahastossa oleva määrä on urheilijan verovuoden alaista ansiotuloa verovuoden päättyessä siltä osin kuin sitä ei ole siirretty urheilijarahastoon. Urheilijarahastosta tuloutuvat varat verotetaan puolestaan siinä vaiheessa, kun urheilija nostaa varoja rahastosta.
Urheilijarahastosta nostetut varat ovat siten kokonaisuudessaan urheilijan veronalaista ansiotuloa. Urheilijarahastoon tuloutumisaikana kertynyt tuotto katsotaan viimeistä tuloutumisvuotta seuraavan verovuoden tuloksi. Mikäli urheilijarahastoon on siirretty urheilijan palkkaa, se katsotaan urheilijan palkaksi myös rahastosta nostettaessa. Samoin urheilijarahastoon siirretty urheilijan palkkio katsotaan urheilijan palkkioksi myös rahastosta nostettaessa.
Rahastointijärjestelmä ei toisin sanoen poista verovelvollisuutta, mutta se siirtää verotuksen ajankohtaa ja mahdollistaa tulojen tasaisemman jakautumisen.
Asiantuntijamme avustavat sinua kaikissa urheiluun liittyvissä lakiasioissa.
